28. syyskuuta 2015

Pöytäliinasta kolmeksi takiksi.

Hetki sitten valmistui kolmas (ja viimeisin) takki anoppini antamasta Marimekon Siirtolapuutarha-pöytäliinasta. Takeista tuli hyvin erilaisia mutta kaikki niin omistajiensa näköisiä takkeja. Ensimmäinen takki tuli esikoiselleni ja seuraavat kahdelle muulle prinsessalle.

Olen tehnyt tällä 6/2014 Ottobren kaavalla jo neljä takkia ja joka kerta ompelu on nopeutunut kun olen hoksannut uusia kikkoja sekä tekeminen rutinoitunut. Edelleen olisi hirmuinen palo ommella näitä lisää, joten saapi nähdä minkä kuosin kimppuun seuraavaksi käyn :D.


Syystakki pojalle jämäpalasta.

Löysin viimein täydellisen takkikaavan pojan syystakkiin Ottobre Design 1/2013 -lehdestä. Takki passaa mielestäni malliltaan sekä tytöille että pojille vaikka lehden kuvissa se oli pojan päällä. Hinku ompelemaan oli todella kova ja sattumalta löysin kaapista jämäpalan Ikean Sofia-raitakangasta, joten uupumaan jäi enää vuori sekä vetskari. Puuttuvat tarpeet hankittuani päätin surauttaa takin pari yötä sitten. Kyllä, pakko ommella nykyään öisin kun lapset nukkuvat hyvin harvoin yhtäaikaa enää päikkäreitä.

Kerta takki oli ensimmäinen kyseisellä kaavalla ompelemani, kesti hieman kauemmin sitä surautella mutta tulipa opittua taas uutta - tuulilista suojaa nyt veskarin alla tuulelta. Kaavaa muutin sen verran, että ompelin hihansuihin resorit kun niitä ei alkuperäisessä ohjeessa ollut. Tykkään mallistaa kovasti kun siinä on edessä korkeampi hupunreuna ja vetoketju yltää ylös saakka. Kangasta leikelessä tuli kyllä sellanen karhukopla-fiilis mutta ei tuo valmiina niin vankikarkuri -henkinen olekaan, onneksi :D.



27. syyskuuta 2015

Dc-fixillä valoa eteiseen.

Liityin jokin aika sitten myös Facebookin dc-fix -ryhmään, jossa jäsenet ovat teippailleet mitä hienoimpia ja ihmeellisimpiä töitä dc-fix -muovilla eli vähän kuin kontaktimuovilla. Siinä sitten yhden illan muiden töitä selatessa halusin itsekin päästä kokeilemaan ja niinpä tilasin Bauhausista pari rullaa valkoista puukuvioitua tarrarullaa. Rullat tulivat nopeasti, parissa päivässä ja pitihän niitä heti alkaa liimailee.

Aloitin teippailun tietenkin näkyvimmästä (päällimmäisestä) ovesta mikä oli virhe, sillä teipatessa hoksasi monta kikkaa mitkä helpottivat työtä ja sai aina siistimpää jälkeä mitä pidemmälle urakassa pääsi. Siinä sitten kuopuksen päikkärien aikaan sain äherrettyä kaksi ruutua pankkikortin, jätskitikun sekä mattoveitsen avulla :D. Tokihan en pystyny projektia siihen jättämään vaan oli teipattava vielä kaksi viimeistäkin ruutua lasten hyöriessä jaloissa :).

Ennen

Jälkeen

24. syyskuuta 2015

Betonitimantti.

Betonisten kynttilälyhtyjen jälkeen sain ajatuksen, että kokeilisin betonitimanttien tekoa. Timanttien tekeminen ei tosin menny ihan niin kuin olin ajatellut mutta vähän kuitenkin sinne päin :D. 

Tulostin aluksi 3D-timantin ohjeen jonka piirsin tukevammalle pahville ja leikkaaliimailin kokoon. Vahvistin saumoja vielä teipillä ja kontaktimuovilla mutta tässä kohtaa olisi pitänyt olla huolellisempi. Pahvi nimittäin kostui ja pehmeni hvyin pian massan laittamisen jälkeen. Laitoin timangit kuivumaan suppiloihin, jotta ne pysyisivät koko kuivumisprosessin suorassa. 

Annoin timanttien kuivaa pai päivää ja sitten uskaltauduin ottamaan pahvit pois. Ikäväkseni huomasin, että pahvi oli niin vettynyt saumakohdista jolloin toisen timantin sivuun oli tullut pullistuma. Kokeilin hieman hioa pullistumaa tasaisemmaksi mutta eipä siitä juurikaan betonia enää irronnut. Toinen timantti onnistui onneksi hieman paremmin. Toki nämä timantit voi asetella niin, ettei huonompia kohtia näy. Olihan nämä kuitenkin ensimmäiset itse tekemät muotit, että vielä voi treenata ja ensi kerralla tietääkin jo mitä tehdä toisin :).


9. syyskuuta 2015

Kynttilälyhdyt betonista.

Aikani pyörittyä Facebookin "betoni"-ryhmässä ja katsellessa muiden mitä ihanampia töitä, päätin itsekin kokeilla kuinka betoni pysyy hyppysissäni. Aloitin mielestäni helpoimmasta eli kynttilälyhdyistä. 

Keräsin kasaan viisi tyhjää oluttölkkiä, pari pintiä (5,68dl) sekä muutaman normaalin tölkin, joista sitten leikkasin yläosat pois. Sekoitin muoviämpärissä vettä ja sementtijauhetta (S30) näppituntumalla. Ainakin sekoitusvaihe kannattaa jauheen pöllyämisen takia tehdä ulkona. Kun mielestäni sopusuhtainen soosi oli koossa, lapoin sitä tyhjiin tölkkeihin. Laitoin eri määrät massaa jotta sain eri korkuisia lyhtyjä. Koputtelin tölkkien pohjia varovasti pöytään, että mahdolliset ilmakuplat poistuisi. 

Seuraavaksi lisäsin tuikut massan päälle mutta nepä ei pysyneetkään massassa vaan bongahtivat aina pinnalle. Tähän piti keksiä jokin kikka nopeasti ja laitoin jokaisen tuikun päälle tölkkiin kertsimukin johon laskin vettä juuri sen verran, että se painoi tuikun oikeaan syvyyteen. Sitten annettiin vain lyhtyjen kuivaa, tämä vaihe todella kysyy kärsivällisyyttä ja se ei kuulu ainakaan omiin hyveisiini :´D. Maltoin odottaa seuraavaan päivään, jolloin aloin varovasti poistamaan repimällä oluttölkkejä ympäriltä. Huomasi, että kaikki eivät ollu jähmettyny tarpeeks ja joistakin lyhdyistä jäi pohjasta massaa tölkin pohjalle. No tämä ei ollu niin vakavaa, tasasin veitsellä varovasti raaputellen pohjan niin että lyhty oli suorassa.

Valuusta kolmantena päivänä lyhdyt alkoivat olla suht vaaleita vaikkakin joihinkin lyhtyihin tuli hieman rouheampia kohtia jotka kesti kauemmin vaaleta. Kaiken kaikkiaan lyhtyjen valaminen oli kyllä mukavaa hommaa - suositten kokeilemaan! Pitää vain muistaa ettei kaada jämäsementtejä viemäriin/pönttöön vaan muovipussiin ja roskikseen.




5. syyskuuta 2015

Taiteilua lapsen kanssa.

Kuopuksen nukkuessa päiväunia kaivelimme 2,5v esikoiseni kanssa maalit ja pensselit esiin ja aloimme maalaamaan. Olin aiemmin heräteostoksena ostanut 70x100cm taulupohjan Biltemasta vailla minkäänlaista ideaa mitä siihen maalaisin. Kerta piirtoheittimeni on edelleen kesäteloilla vanhempieni luona, päätin kehitellä jotain abstraktia - ja mikäs olisikaan parempaa pienen lapsen kanssa. Väreiksi valitsin mustan ja valkoisen sisustustamme ajatellen. Sitten vain sudimme luovasti kuvioita tytön kanssa tauluun ja siitä tulikin todella nätti, ihan myrskyävän aallokon näköinen! Itse en ole niin syttynyt niille perus mustikka-puolukka-marjasose -taiteiluille lasten kanssa vaan heti kunnon vermeet käyttöön :D.